Ukukhishwa okuphezulu kwekhabhoni dayoksayidi kubangela izinkinga eziningi esintwini, njengoba ziqinisa umthelela wokubamba ukushisa. Ngenxa yalokho, amazinga okushisa ayenyuka futhi izingongolo ziyancibilika, okungabeka impilo yabantu engozini.
Enye yezindawo ezifundwayo yi-Alaska, ikakhulukazi itundra. Ukusuka ngonyaka we-1975 kuze kube manje inani le-CO2 ekhishiwe ngenxa yokuncibilika lenyuke ngo-70%, njengoba kubikiwe yiNational Aeronautics and Space Administration, eyaziwa ngesifinyezo sayo esiNgisini iNASA.
Ucwaningo, oluholwa ngumcwaningi womkhathi waseHarvard University uRoisin Commane, lukuveza lokho amazinga okushisa afudumele nokushisa kweqhwa kungakhuphula ukukhishwa kwe-carbon dioxide kuma-tundras, ngokungangabazeki okuyobhebhethekisa ukufudumala kwembulunga yonke, njengoba inhlabathi engaphezulu kwamazinga angama-60 ebangeni elisenyakatho inenqwaba yekhabhoni ngendlela yezinto eziphilayo ezivela ezimileni ezifile.
UComanne ukuchaze lokho Ngesikhathi sasehlobo se-arctic, ukuncibilika kwenhlabathi kanye namagciwane kudiliza le nto ephilayo, kukhiqize inani elikhulu le-CO2. Yize ngo-Okthoba inhlabathi iba yiqhwa futhi, ukukhishwa okuqinile kwale nhlanganisela kuyaqhubeka kuze kube yilapho umhlaba ubanda ngokuphelele.
Ngenxa yalokho, isimo sezulu siya sifudumala okuholele ekutheni i-tundra ithathe izinyanga ezifika kwezintathu ukubuyisaLapho esikhathini esedlule kwakuthatha kuphela inyanga. Ngaphezu kwalokho, imininingwane etholakale emibhoshongweni yokubuka ibonisa ukwanda okuqhubekayo kwe-carbon dioxide, okwenza amazinga okushisa ekwindla nasebusika abe mancane.
Ngakho-ke, inhlabathi ye-tundra isebenza njengesikhulisi sokushintsha kwesimo sezulu.
Ungasifunda isifundo lapha (ngesiNgisi).