Niille teistä, joilla on ollut mahdollisuus kokea se itse, kuinka monta kertaa sinulla on ollut hengenahdistusta kiipeessäsi vuorelle? Se ... "Minulla on hengenahdistusta." Yleisesti kutsutaan korkeustaudiksi tai sorocheksi. Fyysinen epämukavuus voi ilmetä päänsärkynä, heikkoutena tai jopa pahoinvointina. Se johtuu yleisesti puuttuvasta hapesta, kun nousemme.
No ei, se ei puutu eikä ole liikaa. Happi pysyy samana, on aina 21%, menemmekö alas tai ylös.. Mutta… kiipeilijät ja vuorikiipeilijät, jotka kiipeävät Everestin kaltaisille mahtaville huipuille ... Eivätkö he kuljeta happipulloja? Kyllä se on. Tässä vaiheessa sinulla voi olla päänsärky. Avaintekijä ei ole happi vaan, ylhäällä olevan ilmamäärän. Ilmakehän paine.
Kuinka ilmakehän paine vaikuttaa ilman puutteeseen?
Koska paine on pienempi, aiheuttaa keuhkojemme tarvetta enemmän vaivaa imeä ilmaa henkitorven läpi. Ja sen mukana happea.
Hyvänä esimerkkinä voimme ottaa Everest. Sen lähes 9.000 metriä korkea sen ilmanpaine ylhäällä on 0,33 verrattuna merenpinnan lämpötilaan. Tuossa paineessa ilma on tuskin päästä keuhkoihin, ja imeytyminen vaatii erittäin suuren ylirasituksen. Alveolit voivat tuskin ottaa happea kuljettaakseen sitä verenkiertoon. Juuri siellä, missä tämä puute, aiheuttaa kaikki fyysiset sairaudet. Vakavimmissa tapauksissa keuhkopöhö ja jopa sydäninfarkti.
On vaikea kuvitella oikein? Ilma on edelleen ilmaa, eikä se välttämättä ole liian kevyt. Toinen analogia. Kuvittele polkupyörän pyörä, joka on täynnä ilmaa. Sinun täytyy "paisuttaa sitä paljon", sanoa enemmän painetta eli enemmän ilmaa. Onko niin paljon ilmanpainetta, onko happea enemmän, oikeassa, siinä määrin? Lisäksi, jos avaisimme suumme (älä kokeile sitä!) Reikään, se menisi sisään yksin melkein haistamatta sitä.
Kun löydät itsesi noista tilanteista, tiedät. Hapesta ei ole puutetta ja pysy alempana, on, että et voi imeä enempää.
Rakastin sitä, kiitos paljon selityksestäsi, olin kysynyt itseltäni kauan ja muut sivut tuovat todella hölynpölyä vastauksia. Kiitos! 🙂 Luonto on upeaa: 3